Se on varmasti ollut tarkoitus että Todd:lla ja Gerry:lla on Australianpaimenkoiria.  He ovat molemmat viettäneet lapsuusvuosia siellä länsi-Amerikassa mistä aussiet ovat kotoisin. Gerryn  äidillä oli aussie lapsuuskodissaan ja  hän kuuli monia tarinaa siitä pienenä.

Todd ja Gerry olivat nähneet ausseija joskus tiloissa, mutta eivät tienneet  rodun oikea nimi, vaan ajattelivat että se oli hyvä "työcollie". Kun he perustivat oman lammastilan Lapissa, he halusivat  sen tyyppinen koiraa itseelleen. Etsinnät toi heidät Australianpaimenkoiraan, joka he heti tunnustivat lapsuuden roduksi.
 
Nolenit toivat Dakota Suomeen nuorena pentuna vuonna 1994.  Hän oli ensimmäinen Aussie-uros Suomessa - oli ainoastaan 1 narttua maassa.   Lampaat olivat vapaalla laidunmaalla kesäisin, ja jo puoli vuotenä Dakota tuli ilomielin auttamaan paimennuksessa. Dakota rakasti työn, ja he häntä.  Nolenien rakkaus- tarina aussiehin oli alkannut.  He kasvattivat ensimmäinen aussie pentue vuonna 1995.  Se olikin Suomen ensimmäinen Australianpaimenkoiran pentue.

Mutta tarina ei lopu siihen. Keväällä 2006 Gerry matkusti tapaamaan sukulaisia Oregonissa.  Hän ei ollut nähnyt heitä yli kolmeen kymmeneen vuoteen ja oli mukava tavata ja tarinoida vanhoista ajoista.  Sitten tuli esiin vanhat valokuvat.  Gerry oli todella hämmästynyt näkemään monia kuvia hänen esivanhemmista jossa he työskentelivät lampaiden ja lehmien kanssa Australianpaimernkoirilla!  (vanhat perhekuvat).   Tämä rotu oli ollut hänen perheeseen yli sataan vuoteen!  Joitakin sukulaisia vieläkin käyttävät aussie paimennushommissa heidän karjatiloillaan.  Ei ole ihme että he löysivät tämän rodun.  Se pitikin olla näin! 

Todd ja Gerry ovat oppineet paljon ausseista näinä vuosina, mutta aussiet aina jaksavat yllätä, niin ovat aina oppimassa lisää.  Elämä ei ole koskaan tylsää aussien kanssa!

Huhtikuusa vuonna 2002 Nolenin perhe muuttii koirineen pohjois-Norjaan, missä kaikki viihtyvät erinomaisesti.   

 

 

                  Pentujen kasvattaminen

Gerry sanoo, "Koirien kasvatus ei ole asia joka teemme kevyesti.  Me kasvatamme 1 tai 2 pentuetta vuodessa. Pennut kasvaavat kodissa meidän kanssa, että voimme oppia hyvin niitä tuntemaan.  Teemme parhaan että ”oikea pentu” meneekin ”oikeaan kotiin.”

Meillä ei ole ehdotonta että mahdolliset kodit vievät pentu näyttelyihin tai muuten kilpailee niiden kanssa, mutta olemme kuitenkin hyvin tarkka mihin pennut lähtevät. Ihmisten on ymmärettevä että aussie voi olla vaikeakin rotu, ja on hyvin vaativa.  Ihmisten on oltava valmiita kouluttamaan ja tuomaan koiran lahjat esiin.  Vaikka aussie viihtyy hyvin sohvalla, se ei ole ”sohva peruna!”  Se tarvitsee tekemistä, sekä älyllistä että fyysista.  

Mietimme tarkasti joka yhdistelmän.  Me pyrimme kasvattamaan moni-puolisia ja hyviä Australianpaimenkoiria - koirat jotka rikastuttavat ihmisten elämää.  Haluamme että he ovat terveitä, paimenkykysiä, kauniita, hyvän luonteisiä......Lyhyesti, haluamme että maailma on parempi paikka

Täällä Dancing Skiesilla asetamme seuravat tavoitteet meidän pentueille:

1. Terveitä, fyysisesti ja henkisesti. Lonkat vanhemmilla vähintään A tai B, silmät todettu terveiksi, täydellinen hampaisto.  Emme tietoisesti käyttää koira jalostuksessa jos lähisukulaisella on perinnöllinen sairaus.

2. Hyväluonteisia ja tasapainoisia, mielummin ulospäinsuuntautuneita ja ihmisystävällisiä. Silti, aussien perusluonteiseen kuuluu tietyn varautuneisuus vieraisiin ja vartoimisvaiston.  Joskus se vaati paljon työtä omistajilta, ja ei ole siis ”joka ihmisen koira.”   

3. Hyvärakenteisia - rotumääritelmän mukaisia.  Meillä se on tärkeä että aussie liikkuu oikein, edesta, takaa ja sivulta, koska aussie joka liikkuu oikein on myös oikean rakenteinen, ja jaksaa tehdä hommia koko päivän.

4. Älykkäitä /oppivaisia /yhteistyöhaluisia, sopivia koira harrastuksiin tai paimennustehtäviin.

                                                                                       
                                                                                         Kotiin